Ezekiel Mäkboi & Albert van dam - Ei oo avaimii himaa (lyrics)

Ne sanoo et pitäs elää jokanen päivä niinku viimene
mut miks olisin nii kiirenen
haluun elää ilman huolta, elää rennosti
nukkuu aamul pitkään, enkä vetää tenoxii
mä päivän kerrallaan elän
otan chillisti, elän elämääni selällään
enkä pelätä joka päivä haluu
poislähtö on niin iisii mut vaikeeta on paluu
pidän jalat tiukasti maassa
oon oma itseni, en seuraa massaa
pidän oman pääni, en muita kuuntele
ja se metsä vastaa niinku sille huutelee
paljon on viel matkaa, paljo pitää jaksaa
yritän kestää vaik elämä välil paskaa
en haluu kaatuu, en aio kaatuu puolities
ja mitä must tulee, se me nähdään viel

Kertosäe
Onks ylhääl joku joka parantaa, maailman lapsille katseensa avartaa
alas lähetetty pappeja saarnaamaan, et mikää ei voita Saatanaa
saatana mä sanon, mä sanon toistekkin; helppo elämä jää vaan toiveeksi
päälle maan ei oo helppoo tietä, ei oo, ku kuolema on kaveri

Perus laiffi, ei vaikeet eikä helppoo
mä oon käyny pohjal enää ei oo sitä pelkoo
oon alkanu panostaa edessä valosa
vaikkei oo olemas helppio tietä, ei ala kaduttaa
et jatkan matkaa, polulla elämän
jos tulee eteen vaikeuksii, ne mä selätän
en tullu luovuttaan, en aio polvistuu
synnyin voittajaks ja tulin tänne onnistuun
oon ehkä välil tyriny
ollu vaikeit aikoi, mut niist päässy yli nyt
ei helppoo tietä, ei mul helppoo vielä
mutku kaikki ohi toivon et mul helppoo siellä on
minne matka vie, mä oon vaa yks onneton matkamies
mul ei ehkä oo kaikkee mut vitut siitä
tääl mitä mul nyt on, mulle riittää

Kertosäe

Ei vittu .. mitä helvettiä .. missä vittu mä oon .. ?
ei vittu tätä mun elämään, vittu
aina joudutaa vittu heräämää jostai puskasta saatana
Kaivopuisto ... VITTU .. en muista mitää
voi vittu ! tilatkaa joku taksi mulle

Ei oo olemassakaan helppoo tietä
ei oo vaikeuksii joit ois helppo kiertää
haluun tehä sitä, tehä tätä
mä haluun kiertää maailmaa
vaik maailma on läpimätä
se taas vittu hiertää mun kenkii
se tuottaa tuskaa, pitää samalla mua hengis
pahat päihteet tukkii mun keuhkoni
mustalla tervalla, äidilles meuhkosin
koska ne musta maalas mut
mustaa maalii ja sydän hakkaa ku rummut
se on todettu etten pääse koskaan maaliin
vaik olisin saalistaja joku tekee musta saaliin
mä en oo päättänyt ite minun tietäni
ku massa sulavasti manipuloi mieltäni
mukulakivii, salamii, synkkää forestii
suolaa haavaan, maassa maatuneet toverit

Kertosäe